Suninlahti News

Sivuston ylläpitäjän, WordPressin, tekemä ohjelmistopäivitys ei suuresti minua miellytä, mutta katsotaan nyt jokun aikaa jatkoa.

Pumppu piti viime reissun jälkeen tuoda taas kerran Varkauteen. Ilmausputken kiinnitys ei pitänyt ja oli keksittävä parempi lukitus. Tänään saatiin Ekon kanssa ongelmaan melkoisen hyvä ratkaisu ja ’nyt taas toimii’.

To-aamupäivällä lähden taas Suvakselle. Hommasin uuden, puolitoistametrisen vinoriimuverkon ja nyt jo savulahnan huikeat aromit ovat kirkkaana mielessä- ja suussakin!

Verannalla lämmintä jo turhan paljon: 31 astetta.

Verannalta hieman etuoikealle katsottuna, lahden toisella puolen, on valtaisa salakkakeskittymä. Meloin  eilen soutuveneellä sitä katsomaan. Kaloja on aivan mielettömän paljon!
Tänään vein Jorman verkkokatiskan sinne ja laskin kokeeksi myös Ekon 45-millisen verkon.

Lämmintä mukavat 28 astetta.

Viime yönä heräsin aivan helvetilliseen meteliin. Luulin olevani keskellä tykistökeskitystä, kaamea oli ujellus! Syöksyin verannalle ja totesin sotatantereen olevan aivan koskematon, mutta hirmuinen huutokailotus sen kun vain jatkui. Se kuuluikin parinkymmenen metrin päästä, mökin takaa. Siinä on sellainen suohetteikkö ja kaksi kurkea oli sitä riemuissaan tutkimassa. Eipä voisi kuvitella miten kova ääni kahdesta kurjesta lähtee, kun sen aivan läheltä kuulee!

Telkkäemo tuli neljine poikasineen vaivihkaa rantaa pitkin soutuveneen lähelle. Olin juuri lähdössä virvelin heittoon ja onneksi huomasin tilanteen ajoissa. Istuin paikoillani takatuholla ja jo valmiiksi sadattelin kameran puuttumista. Emo selvästikin huomasi minut veden päälle kaatuneen männyn takaa ja jäi hieman ulommas seuraamaan tilannetta. Poikaset sen sijaan uivat tiheän kaislikon läpi aivan veneen viereen. Silloin emo ’konahti’ kahdesti ja kolme poikasista meni oitis emonsa luo. Kovapäisin neljäs poikanen vaati vielä yhden konahduksen.

Tänään palatessani  Hornanselältä, Suninlahdessa oli kaksi härkälintua. Ei poikasia. Linkki: Härkälintu-blogi viime vuodelta

Piinalliset sateet ja ukkosrytinät vetäytyivät lopultakin tuonne kaakkoon ja alkoi oikea kesämeininki! Nyt on rattoisaa ja lämmintä. Piti heittää fleece-pusakkakin nurkkaan ja jo valmiiksi katsoin kassista, tuliko uudet shortsit mukaan. Onneksi tulivat, sillä huomenissa on oikea shortsikeli. Lähdenkin aamulla pikkutuupparilla Hornanselälle siestan viettoon. Jigi- ja kahvivehkeet mukana.

11 astetta lämmintä ja vettä sataa jatkuvasti, nyt jo puolentoista vuorokauden ajan putkeen. Pumpun asennusvehkeet ovat odottaneet tuossa verannan  pöydällä poutaa. Päätin jo alkujaan, että kumipuvussa en hommiin lähde.

Aamuyöllä heräsin outoon meteliin, joka kuullosti ensin härkälinnulta, mutta tarkemmin kuultuna se olikin hätääntynyt sorsa. Noin sadan metrin päässä oikealla oli lähellä rantaa kaksi sorsaa, joista toinen kaakatti kovalla äänellä jatkuvasti. En tiennyt miksi, olivathan sorsat aivan vapaasti vesillä. Epäilin jutun liittyvän poikasiin. Sitten aamuhämärässä huomasin suuren haukan rannassa noin 50 metrin päässä. En ehtinyt ottaa kaukoputkea kun se jo lensi pois. Jos ja kun tämä sade lakkaa, käyn tutkimassa paikan.

Vesi 15, ilma 16 astetta.

Eilen illalla tultuani laskin yhden Ekolta saamani 32-millisen verkon kotirantaan. Haaveilin ahvenen savustuksesta. Eipä toteutunut. Verkossa oli 23 kpl lahnan läpyköitä. Pitänee ensi kerralla virittää paikalle kunnon riimuverkko.
Telkkäemo kolmine poikasineen Suninlahdessa.

Viime reissulla ensin tukkeentui pilssipumppu. Sitä ennen oikeanpuoleisen läppäventtiilin puuttuminen aiheutti melkoisen vesilastin kun JP:n kanssa laskettiin verkkoja Hautasaaren lähelle. Satoja litroja! Läppäventtiilin kumit oli revitty irti vissiin joskus viime talvena.
Nyt odottelen netistä tilaamaani varaosaa. Toivon mukaan tulee tämän viikon aikana.

Luotaimen  nopeus-lämpötila-anturi hävisi Pyysässä kun olin viemässä Jormaa takaisin Pyysään (ei saanut Sunin veneen moottoria vieläkään käyntiin). Anturi oli irronnut kiinnityksistään (oma moka) ja takertui potkuriin ja kaapeli katkesi. Onneksi hiilikuitupotkuri ei vahingoittunut.

Eipä ole helppoja nämä joutomieshommat: vettä 20 senttiä, työkalut onnettomat, putkiliittimet surkeat ja koko pumpun konstruktio muutenkin kaiken kaikkiaan totaalinen fiasko.

Viritin levypyörästä ja parista laudasta lisäalustan pumpulle ja hetken tilanne näytti jo valoisammalta kun sain imuputken pään asemiin laiturin alle. Imuputkea en kuitenkaan saanut millään kiinni pumppuun. Kahdet poksipihdit (siirtoleukapihdit) olivat niin s-nan huonot, ettei hommasta tullut mitään. Oma, hyvin toimiva ja tehokas poksipihti jäi Levälahteen, autoon.
Sitten alkoi sataakin ja v-tuskäyrä oli huipussaan. Silloin – aivan yllättäen – selkäni takaa ilmestyi joutsenpoikue kuin tyhjästä. Emot ja kolme poikasta. Olivat tulleet huomaamattani rantaa pitkin. Hämmästyttävän kesyjä. Toinen emoista tuli alle viiden metrin päähän ja katsoi tarkkaan pumppuhommiani ikäänkuin olisi halunut antaa muutamia vinkkejä. Poikaset uivat kävelysillan ali.
Hetkessä unohdin pumppujutut ja vain ihailin upeaa näkyä – vaikka satoikin.

Jos haluat nähdä ’kokonaisena’ loisteliaan taustakuvan, jossa Ilkka on Pieni-Pöljän lahdessa vuona 1984, paina Ctrl-nappia ja pyöritä hiiren rullaa.

Vesi on niin korkealla, ettei pumppua pysty asentamaan vakiopaikalle. Kehitän huomenissa systeemin, jolla saan pumpun asemiin. Ei aivan helppoa, mutta insinööriltähän onnistuvat puolimahdottomatkin hommat. Ainakin puolitiehen…

Härkälintu on taas Suninniemen edustalla ja kiljuu ’siantappohuutojaan’ raikuvalla äänellä. On siinä ihmelintu!

Tämän aamuinen käki korjasi eilistä erhettään: kukkui mollissa kuusi kertaa. Se oli jo tolokun kukunta!

Teki mieli paistettua haukea, ja puolen päivän pinnassa ajoin tuupparilla läheisen Hautasaaren kaislikon reunaan. Muutama heitto ja vajaan kolmen vartin hauki tarttui. Heti takaisin ja hauki paistopaloiksi. Pikainen suola-ruisjauholeivitys ja paisto verannalla. Kyllä oli uskomattoman hyvää! Muutama pala on vielä jäljellä.

Ilma 25 – 30, vesi 20 astetta

Eilen iltapäivällä tulin. Vesi tosi korkealla, laiturin rantapäässä reilut 20 senttiä vettä.
Viime joulukuun pohjoismyrsky oli kaatanut muutamia puita, joista yksi mänty oli rojahtanut rantaan, mutta ei onneksi ylettänyt laituriin tai soutuveneeseen.

Västäräkki on tehnyt pesän jonnekin katon alle ja puuhastelee tuossa edustalla. Yksinäinen naarastelkkä on jatkuvasti Suninlahdessa, poikasia ei ole näkynyt. Härkälinnun sulolaulua kuului äsken Suninniemen paikkeilta, palokärjen kiekaisuja myös. Kuikat ja laulujoutsenet konsertoivat aamuöisin.

Eilen kun tulin, käki kukkui minulle 48 kertaa! Olin järkyttynyt, en sentään halua elää 110 vuotiaaksi!

Ostettiin tänään Ekon kanssa tuoreita muikkuja yhdestä K-kaupasta. Vain 3,95 €/kg.
Laitoin parikymmentä kevyeen suolaan ja loput paistoin uunissa: voidellun leivinpaperin päälle ruisjauhoitetut muikut. Mausteena musta pippuri ja suola. Päälle purjo-sipulisilppu. Tilliä ja persiljaakin olisi pitänyt olla, vaan eipä nyt ollut. 225 astetta, 20 minuuttia.
Sen voin tässä nyt myöntää, että on se tuo vieraan veden muikkukin ihan syötävä kala!

Ostin viikko sitten uuden trailerin. Majava, hinta 2750 €. Kallishan se oli, vaan onpahan aivan huippuluokkaa verrattuna entiseen resuun. Mm. lehtijouset + iskunvaimentimet, peräkippi, tukipyörät unpikunia, kölirullat kovamuovia, nokkapyörä tehonostimella, laadukas vinssi, äärivalot ledejä, takavalot kääntyvät veneenlaskussa ylös.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siis laatuvehkeeltä. Ja onhan se, vaikkakin yksi merkittävä ’toimimattomuus’ haittaa melkoisesti veneenhallintaa: vinssipukin säätövara korkeussuunnassa ei riitä Busterin alhaalla olevalle vetolenkille. Pitäisi saada tuuman verran alemmaksi. Nyt – kuten edellisessäkin trailerissa – vetokoukku ja hihna jäävät veemäisesti veneen ja keulatuen väliin. Siitä aiheutuu monenlaista harmia, joita en tässä nyt sen kummemmin erittele.
Ainoa keino tilanteen korjaamiseen on leikata ulommasta RHS:stä (ja mahdollisesti sisemmästäkin) 30 mm pois. Silloin säätövara alaspäin riittää.
Eipä uskoisi, että vielä 2014 joutuu itse uutta traileria tuunaamaan…

Eilen Ekon kanssa vinssattiin vene maasta uudelle trailerille. Se piti olla rutiininomainen toimenpide, vaan eipä kuitenkaan!
Vinssi on tosi hyvä ja vahva, peräkippi toimii hienosti. Neljän säädettävän sivutuen kanssa ei ongelmia, säädettäviin kölirulliin (3 kpl) ei koskettu tässä vaiheessa lainkaan. Veneen keula vedettiin sen hetkiseen traileripukin paikkaan. Sen jälkeen oli tarkoitus punnita aisapaino, joka pitää minimissään olla 25 kiloa. Siihen vaiheeseen asti ei kuitenkaan päästy kun oma tumpelointi osaltaan aiheutti ikävän tilanteen kun Eko oli auton ja trailerin välissä ja olin peruuttamassa kiinni trailerin aisaan. Joutomiesten tuurilla siitä kuitenkin selvittiin ilman vahinkoja…

Västäräkkejä on ollut tuossa pihanurmella jo lähes pari viikkoa. Pääskyjäkin näin noin viikko sitten. Siis kesä on täällä taas, vaikkei olla vielä vapussakaan! Kerrassaan käsittämätöntä.

Suvaksen pinta jatkaa edelleen laskuaan, vaikka olisi pitänyt olla vahvassa nousussa jo parin viikon ajan. Kuinkapa pinta voisi nousta ilman sulamisvesiä ja sateita. Mielenkiintoista nähdä millä korkeudella ollaan kesäkuun alussa.

Vanha traileri on niin totaalisesti loppu, että joudun hankkimaan uuden. Sen jälkeen koneen öljynvaihdot ja silloin paketti onkin valmis Suvakselle. (Buster on tällä hetkellä maassa, eikä  öljyjä voi silloin vaihtaa).
Pikku-Hondan voimansiirrossa on vikaa, eikä koneella voi ajaa kuin pintakaasulla. Sekin pitäisi tutkia, vaan voihan tuo nyt odottaakin. Välillä on mukava soudella.

Taustakuvassa viirupöllö (jos haluat katsoa kuvaa tarkemmin, paina Ctrl-nappia ja pyöritä hiiren rullaa).