Kuukausi: syyskuu 2014

Ilma 8, vesi 11 astetta.

Vännin kanssa puuhasteltiin eilen ja tänään varsin mittavassa puusouvissa. Puitahan on ollut nutullaan viime vuoden elokuusta alkaen. Tuoreimmat kaatuneet rungot ovat tämän vuoden elokuulta.
Vänni sahasi kaikki tontilla olleet, nurin menneet puut pölkyiksi. Myös ’kaksoispaju’ on nyt pätkitty. Sitä ei ole laskettu mukaan pölkkymäärään. Muita pölkkyjä on nyt ’halkojaa odottamassa’ noin 170 kpl! Siis sata enemmän kuin viime vuoden elokuussa.
Jos myös kolme lähinpänä nurin olevaa runkoa vielä sahataan, saadaan kasaan jo huimat 350 – 400 pölliä!

Aloitin eilen pölkkyjen halkomisen, mutta yllättäen kirveen varsi katkesi ja homma jäi sillä erää siihen. No, eipä ole mieskään enää täydessä teräkunnossa.

Muikkuja ’täsmästi’ kahdella verkolla: 1,2 kg.

Pari päivää sitten kävin testaamassa Garminia Kukkarinselän syvänteellä, siis ’anopin uimapaikassa’. Hienosti toimi – vain anoppi puuttui…

Ilma 19, vesi 16 astetta.

Pari päivää sitten rouskuja ei vielä ollut, mutta tänään sain jo pienen sienisalaatin tarpeet. Vähänlaisesti karvalaukkuja ja jokunen kangasrousku. Hirvikärpäsiä pesiytyi päähän runsain määrin, ja loppujen lopuksi niitä oli lukumääräisesti enemmän kuin sieniä sankossa.
Tein sienisalaatin, onneksi oli sipulia ja kermaa. Kylläpä oli mahtavan hyvvää!

Aamulla sain muikkuja 1250 grammaa, siis hieman liikaa. Vain yksi lyhyt verkko oli pyynnissä.
Tein muikkutirripaistin ja siitä tuli aivan h-tin hyvää! On vaan niin iso satsi, etten kyllä pysty kaikkea syömään huomisen aikana.

Ilma 21, vesi 17 astetta.

Olen jo muutaman vuoden täsmäpyyntänyt muikkuja. Siis vain sen verran kuin jaksaa syödä. Se ei ole kovinkaan helppoa, sillä iisisti muikkuja tulee kilotolkulla.
Naapurin vanha pariskunta on vissiin harvinaisen kova syömään muikkuja: eilen heillä oli 4,4 kilon saalis, siis 2,2 kiloa henkeä kohti. Heilläkään ei ole sähköjä, joten pakastaa ei voi. En ole kysynyt, tönkkösuolaavatko he ylijäämän, vai syövätkö muikkuja tosiaan yötä myöten.

Eilen tilasin reilun kilon saaliin ja tänä aamuna muikkuja oli kuin olikin 1150 grammaa. Se on taitoa se!

Piti lähteä Kalliosaareen muikunpaistoon, mutta melko kova länsituuli olisi sammuttanut kaasuhellan liekin avoimella kalliolla.
Laitoin pikkumuikut graavisuolaan, isommat osin savustin, osin paistoin. Aika passelisti tuli joka lajia.

Äsken Suninlahteen tuli joutsenpoikue, emot ja kaksi poikasta. Kovasti ovat poikaset kasvaneet, mutta ovat vielä selvästi emojaan pienempiä. Kokoharmaita.

Ilma 21, vesi 16 astetta. Ihmeen lämmintä tänään.

Kävin laskemassa vakiopaikalleni pohjaan 13- ja 15-milliset verkot. Tiheämpi on vain 2-metrinen, toinen 3-metrinen. Molemmat 30 metriä pitkiä.
Jututin päivällä Suninniemen naapureita ja he kertoivat saaneensa tänä aamuna reilut neljä kiloa muikkuja. En nyt muista monellako verkolla.  Pyysivät välivedestä yhdeksän metrin tapseilla.

Jos ja kun saan huomisaamuna reilun kilon muikkuja, lähden Kalliosaareen niitä paistamaan. Tilauksessa on muikkuja reilu kilo siksi, että laitan osan graavisuolaan ja herkuttelen sitten illalla.
Huippukelit tulossa: lämmintä peräti 22 astetta!

Eilen illalla Suninlahteen tulleet kaksi joutsenta olivat koko yön paikalla, verannalta katsottuna etuoikealla, noin 150 metrin päässä. Yöpyivät vedessä lähellä rantaa.

Kävin sieniä katsomassa tästä lähistöltä. Rouskuja ei vielä ollut, tattejakin huonosti, vain vanhoja punikkeja. Kantarelleja ei lainkaan.

Tänään olin kahvinjuonnissa verannalla. Istuin retkinojatuolissa kun ’iso ötökkä’ lensi yllättäen suoraan päin ’pläsiä’. Ennätin juuri väistämään ja otus tipahti vasemmalle hihalleni.  Sehän olikin ’vanha tuttuni’: kankuri, jonka edellisen kerran näin samassa paikassa kaksi vuotta sitten.  Kankuri 2012 (linkki aiempaan kankurijuttuun).