Suninlahti News

Suninlahdessa vierailee säännöllisesti useampia lintupoikueita. Eka kertaa telkkäpoikue, jossa on kymmenen pientä palleroa. Poikue ei ole kuitenkaan peräisin minun pöntöistäni, mistähän lienevät.
Sorsapoikue on nyt toista kertaa, vain kuusi poikasta.  Isokoskelollakin on ihme kyllä vain muutama poikanen, viime kesänä poikasia oli sentään neljätoista.
Tuohisalon koilliskulmalla, vajaan kilometrin päässä Suninlahdesta, oli eilen illalla laulujoutsenpari ja kolme poikasta.

Kolmisen vuotta olen jo suunnitellut sahapukin tekoa. Siis todella perusteellisesti. Jos sanonta ’hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’ pitäisi paikkaansa, näin pitkään suunniteltu kapine pitäisi kyllä olla jo täysin valmis. Vaan eipä näy vilaustakaan.
No, toissa päivänä tuli tunne, että NYT sen sahapukin lopultakin teen. Niinpä menin Rellunkulmaan ja ostin kiinalaisen sahapukin. Koottava, sinkitty peli. Kokko-Jukan kanssa se saatiin vaivoin kasaan. Hyvä tuli!

Suninlahden pohjukkaan on ilmaantunut parikymmentä kurjenmiekkaa. Eivät näytä kukkivan vielä tänä kesänä.
Käkien kukunta sen kun vain jatkuu, taivaanvuohikin mäkättää iltaisin.

Pieniä haukia lähtisi virvelillä vaikka kuinka paljon, vain yhden olen ottanut päivittäin. Jigillä sain muutamia neljänneskilon ahvenia.

Koskaan aiemmin en ole kuullut niin paljon käkien kukuntaa kuin nyt. Käkiä lentelee pitkin poikin Suninlahtea pareittain. Luultavasti ’kilpakukkujia’. Äsken kaksi käkeä kukkui aivan lähekkäin tuossa vastarannalla. Selvästi koittivat kukkua toisensa ’suohon’. Taukohetkillä kuului vain outoa ’kähinää’.

Lehtokurppa lentää iltaisin soidinlentojaan juuri tästä mökin kohdalta. Sitä on hauska seurata. Lentää suoraviivaisesti kahta näkymätöntä linjaa pitkin. Koko ajan samaa reittiä, aivan puiden latvojen yläpuolella. Ääntelee lyhyin välein hieman kuin ’maantiekiitäjä’  piirretyissä.

Ihmeen lämmmin sää näin kesäkuun alussa: sunnuntaina tultuani oli 26 astetta, eilen 28 ja nyt peräti 29 astetta! Suopursutkin jo kukkivat!

Eka kertaa kuulin kolmen käen kukkuvan – yhtä aikaa. Olivat tosin aika kaukana toisistaan, mutta kumminkin.
Useampia telkkiä on käynyt Suninlahdessa, mutta pöntöissä ei ole asukkaita.

Kyllä on hienoa kun on taas pitkästä aikaa lämmintä! Heti kun saan moottorin öljynvaihdon tehtyä (öljynsuodatin tulossa postitse), lähden joko Suvakselle, tai Haukivedelle.

Taustakuvassa vene on Suvaksen Kalliosaaren koilliskulmalla, taustalla Hornan- ja Kukkarinselkä.

Tämä on kankuri (Lamia textor), melko harvinainen sarvijäärä, joka
elää toukkana raidalla.

26.8.2012 16:06 – Vesa – Muokkaa – Kommentoi – Suosittele

Tänä aamuna Konsta onnistui ‘täsmäpyyntiarviossaan’ (muikkuja lukuunottamatta) poikkeuksellisen hyvin: Kaupinsalon päässä oli kuhaverkko, jossa piti olla kaksi kuhaa ja katso, niinpä vain siinä oli kaksi kuhaa (ja pari pikku lahnaa). Ahvenluodolla ennuste oli yksi kuha ja seitsemän ahventa. Verkossa oli kuin olikin ne seitsemän ahventa, mutta se kuha puuttui! Selitys: puuttuva, isompi kuha pitikin olla viimeisessä verkossa: Pienen Ruunasaaren päässä oleva korkea riimu. Eipä kuitenkaan ollut, verkko oli tyhjä.
Vielä siis jäi täsmäpuheisiin petrattavaa…

Muikkuja tuli pirun paljon: 6,3 kiloa, yhdellä ‘harvalla verkolla’. Onneksi sain laskuvaiheessa puhuttua toisen verkon pois.

Kuhat 850 g ja 750 g. Ahvenet yht. 2,8 kg, keskipaino 400 g.

Hei siellä! Olen kivisimppu, komia kala (klikkaa kuvaa, niin näet minut suurempana).

Savusaunassa

3.7.2012 14:55 – Vesa – Muokkaa – Kommentoi – Suosittele

Vännin kanssa kävin saunomassa Orkonmäen ikivanhassa savusaunassa. Lämmitys kesti viisi tuntia, vaan kyllä se oli sen väärtikin: saunominen oli miltei  yliluonnollinen kokemus, eli siis täysin vailla vertaa! Suorastaan maaginen. Sellaisessa saunomisessa umpijuroimmastakin peräkammarin pojasta kehkeytyy miltei hetkessä sulavasanainen runoilija! Ainakin jos on Koskenkorvan kivennäisvettä saunajuomana.

23.6.2012 17:01 – Vesa – Muokkaa

Eilen, eli juhannusaattona, kävin Kosulan kyläkaupalla kaljan ostossa. Siis ensin veneellä Levälahteen (8 km) ja sitten 8 km autolla Kosulaan. Palattuani oli vieläkin melko tuulista, enkä sen vuoksi lähtenyt hauen ja ahvenen pyyntiin. Aloitin siksi aaton vieton olusilla ja siinä se sitten menikin koko ilta ja saunakin jäi lopulta lämmittämättä, vaikka puut, vedet ja uusi vastakin olivat valmiina. Juhannusmuusa kuitenkin puuttui, siis sellainen sulohengetär, joka olisi hoitanut saunahommat, joihin kuuluu lämmityksen lisäksi venäläistyylinen vastomishoito, selän pesu, sekä aktiivipaikkojen stimulointi.

Tänä aamuna olikin sitten tosi hieno ilma ja lähdin jo aamupäivällä soutuveneellä järvelle. Mukana tyyny, radio, kiikarit,  haukivirveli ja kolme jigivirveliä. Eväinä pullo mehua, kahvinkeittovälineet, ruisleipää, voita, graavihaukea ja uutta sipulia.
Tuohisalon kaakkoispäässä pysähdyin pariksi tunniksi pienen saaren päähän kahvinkeittoon. Keitin kahvit veneessä. Kaasulla se käy kätevästi. Kahvi oli tosi hyvää, samoin kuin graavihaukivoileivätkin, joissa lisukkeena oli sipulisilppua ja mustapippuria. Sitten vain löhöilin keskituholla aurinkoa ottaen. Veneessäni on leveä keskituho, jossa voi mukavasti olla pitkällään, kunhan vain on tyyny pään alle. Huippuhieno fiilinki – pitkästä aikaa!

Laskin sitten köyden irti rannasta ja vieno kaakkoistuuli lähti kuljettamaan venettä hitaasti poikki selän. Jigasin samalla, ennen sitä kutsuttiin ajopilkinnäksi. Mukavan leppoisaa hommaa: voi olla pitkällään silmät kiinni ja vain haaveilla. Ei muuta kuin välillä aina nykäisee pikkuisen vavalla.
Vastarannalle ajauduttuani heitin hieman virveliä ja sain pienen hauen, ahvenen ja salakan (!).

Laitoin  eilisiltana saamani pikkuhauen graavisuolaan. Tänä aamuna tein pari graavikalavoileipää ja jo vain maistui! Kyllä hauki on suolassakin tosi hyvää, melkein sanoisin, että parempaa on kuin siika.

Nyt olen tässä odotellut tuulen tyyntymistä jotta pääsisi pienellä veneellä hauenpyyntiin. Kova luoteistuuli on pahin näissä maisemissa, lähellä ei ole edes isompia saaria, joiden suojaan pääsisi heittelemään. Vene pyörii tällaisella tuulella kuin väkkärä, eikä virvelöinti ole silloin kovinkaan mukavaa.

Vesi 15 asteista, ilma 16 -18.

Suvaksen pinta on edelleen tosi korkealla vaikka onkin laskenut puolisen metriä toukokuun lopun huipputasosta. Laiturin kävelyramppi on rannan puolelta niin syvällä, ettei varmaan kumisaappaissakaan varret riitä:

Mökin veranta suorastaan kuhisee itikoita! Niitä on enemmän kuin tähän mennessä pahimpana sääskivuonna 2007. Tuvassa ei tullessani  onneksi ollut vielä paljon. Vaan ilta kun eteni, verenhimoisia pirulaisia ilmaantui kuin tyhjästä koko ajan lisää. Nukkumaan mennessä saatanallinen ininä vaan lisääntyi, eikä nukkumisesta ilman kemiallista puudutusta tullut mitään, ei vaikka laitoin päähäni sienestyksessä käytetyn hyttysverkkolippiksen. Sitten muistin, että saunan pukuhuoneessa on pieni retkiteltta. Otin sen ja pystytin tupaan. Siirsin patjan ja muut makuukamppeet telttaan ja johan onni ja autuus koitti kun hyttysarmaada ei päässyt korvan juureen härräämään.

Rupesi tekemään mieli paistettua haukea. No, ajoin pikkutuupparilla Hautasaaren päähän ja muutamassa minuutissa sain Helmi-Räsäsellä juuri oikean kokoisen, eli kolmen vartin hauen. Ei kun heti takaisin mökille, hauki fileiksi ja paloitellut filepalat ruisjauholeivityksellä, voi-rypsiöljyseoksessa pannulle.  Oman ruisleivän kanssa taivaallisen hyvää!