Siirrän laiturin mökin edustalle. Siinä on melko jyrkkä kallio, mutta laskeskelin, että siihen saa vielä ihan kohtuullisen asiallisen porrasnousun suoraan kohti mökkiä.
Operaatio vaatii rakenteen pulttaamista kallioon ja edellyttää porausta. Syksyllä aurinkopaneeleita kallioon kiinnittäessäni totesin, että kulmaporani teho riittää hyvin työhön. Aggregaatti antaa sähkön.
Aine, jolla pilarikengät kiinnitetään kallioon on vinyyliesterihartsi. Sen käytössä on ohjeen mukaan tärkeää, että porareikä puhdistetaan kunnolla kalliopölystä ennen aineen injektointia. Siksipä minäkin varustauduin touhuun pulloharjalla, kompressorilla ja imurilla!
Porareiät täytetään 3/4-täyteen tällä vinyyliesterihartsilla ja pilarikengät painetaan reikään ja pyöräytetään kerran ympäri. Sitten vaan odotetaan n. 40 min. Herrattuinen että on kovaa ainetta, vaikka kuulostaa ihan muovilta eto esteri! Pilarikengät istuvat kalliossa kuin kiinnikasvaneina! 👍
Laiturin nivel kalliossa on veden huippukorkeuden tasolla. Vesi laskee kesän mittaan jopa metrin, joten 3 metrin käyntisillan kaltevuus muuttuu koko ajan. Tuohon on jatkossa tarkoitus uusia koko laituri, mutta mennään nyt aluksi tällä. Sitäpaitsi portaiden tekeminen on nyt tärkeämpi työ järjestyksessä.
T-laiturin osia en enää yksin ruvennut yhdistämään, kun lahdella alkoi melkoisesti tuulla. Seppo tulee viikon päästä kaveriksi, niin tehdään liittäminen sitten.
Porukalla yksi yö Sunissa. Testattiin mm. ilmatäytteistä kanoottia, jollainen tuli hankittua lahdella puljailuun. Hetta-koiralla riitti ihmettelemistä, kun me ihmiset ”leijuimme veden päällä”.
Viikonlopun haasteita oli ilmatäytteisen kanootin käyttöönotto. Tapahtumasta on olemassa videotakin, mutta sitä en tänne hirvinnyt laittaa – äänivideota varsinkaan…
Jotenkin en vielä oikein löytänyt oikeaa ryhtiä/asentoa tuossa. Vaimo entisenä ratsastuksen harrastajana taas tuntui hyvinkin hallitsevan melontaryhtinsä. 😮
Vielä käynti jäitä myöten Sunissa. Moottorikelkalla ei kuitenkaan enää uskaltanut lähteä, joten kävin Rialinnalta ostamassa pienen Jasu-ahkion, johon sopii mukavasti pari reppua ym. tavaraa.
Lämpötila oli jo niin keväinen ja sain mökin hyvin lämpimäksi, niin päätinkin jäädä mökille yöksi, kun ruokaa ja vettäkin oli riittävästi mukana.
Mökin uunin ja saunan kiukaan sain vetämään hyvin, kun annoin lämminilmapuhaltimen puhaltaa hormiin jonkin aikaa ennen sytytystä ja vielä sen jälkeenkin.
Aurinkopaneelit olivat pitäneet akuston hyvässä kunnossa sydäntalven yli, joten verkkovirtalaitteet (puhallin, pölynimuri ym.) toimivat hyvin. Helmikuusta alkaenhan aurinko lataa jo todella hyvin!
Hautasaarten lähellä näkyi ison linnun jalanjäljet. Liekö kurki kyseessä? Pienempikin kevään airut keikutteli pyrstöään jäällä. Hyönteisiä täytyy siis jo olla liikenteessä.
Sain talven aikana idean rakentaa ns. kolttalaavun ja aloitin sen sovittelua mökin entisen omistajan nuotiopaikan tuntumaan.
Tuontyyppinen olisi tavoite. Alla havainnekuva netistä.
Jää oli vielä yllättävän paksua, mutta toki pehmeä kohva päällä. Hautasaaren kupeen syvenevä rintaus antoi pilkillä yhden hyvänkokoisen ahvenen, vain yhden…
Vuoden 2021 Paula-myrskyn tuhoja on vielä paljon siivoamatta Sunissa paikassa, johon ei motolla pääse. Olen sopinut metsänomistajan kanssa, että teen niitä polttopuiksi.
Aurinkopaneeleille on tehty uusi teline ja talveksi paneelit on jätetty aika pystyyn, koska aurinkohan ei nouse korkealle. Telineen kallistus on säädettävä.
Elokuun loppupuolella käyn ulkorakennuksen kimppuun. Ulkorakennuksessa on vaja ja perinteinen huussi. Huussi on tarkoitus modernisoida laittamalla siihen Biolanin erotteleva kompostikäymälä sekä siistiä pintoja.
Kirvesmiehen poikana minua nyppii rakennukset, jotka on perustettu suoraan kiinni maaemään! Olkoon vaikka kuinka vähäpätöisestä tönöstä kyse. Ja mökin huussihan on tärkeä rakennus! Jos ei jaksa perustaa rakennusta vähintään 20 cm vallitsevaa pintaa ylemmäksi, ei kannata rakentaa ollenkaan!
Kyseinen rakennus on toisesta päästä ihan kiinni maaperässä. Hyvin läpäisevä hiesukerros on pelastanut kyseisen puolen ulkolaudoituksen täydelliseltä laholta, mutta pohjaparru on paikoin pehmeä kuten lautojen päätkin.
Rupean tunkkaamaan ja kampeamaan ovenpuoleista seinää ylöspäin. Tarkoituksena on nostaa rakennusta n. 20 cm ja laskea se sitten alle valettujen neljän pilarin päälle. Aion jopa laittaa rakennuksen vaateriin, koska pääni sisällä asuu pieni vatupassi ja sitä ärsyttävät kaikki vinot tönöt. Lisäksi aion kääntää rakennusta hieman, jotta se olisi enemmän linjassa mökin kanssa.
Käyttämällä paria kahden tonnin pullotunkkia, nelosparruja ja betonilaattoja sekä pilariharkkoja rakennuksen oviseinä nousee sen 35 cm ylemmäs. Näin minulla on sopivasti tilaa työskennellä. Mahtavaa hommaa varsinkin kun lämpötila pyörii koko ajan 30 asteessa! Eipähän sormia palella!
Hiesu/hiekkamaa ei ole routaherkkää, joten lapiolla vaan pinta oikeaan korkoon ja pohjimmaiseksi 30×30 cm betonilaatta ja sen päälle sitten ohutlaastilla sopiva määrä 20 cm korkeita pilariharkkoja. Huussin puolelle enemmän, koska maa viettää siihen suuntaan.
En sijoita pilareita ihan pehmenneen pohjaparrun kulmiin, vaan n. 70-80 cm päähän, jossa pohjaparru on kova. Näin voin tarvittaessa vaihtaa lyhyen sivun parrun, jos siltä tuntuu.
Kun etuseinän pilarit ovat korossaan, sekoitan valmisbetonia ja valan pilarien onton osan täyteen. Laitan pilariharkkojen sisään harjaterästäkin, vaikkei sitä välttämättä tarvitsisikaan näin matalissa rakenteissa.
Sama homma tehdään toiselle pitkälle sivulle. Pilarien betonin kuivettua rakennus lasketaan sivu kerrallaan oikeaan korkoon. Kuivaminen ei olekaan ongelma, koska lämpötila pyörii koko viikon kolmenkymmenen kieppeissä. Vähän pitää jopa kastella, etteivät liian nopeasti kuiva. Oikealle jatkeeksi on tarkoitus rakentaa liiteri. Siksi harkkolähtö siihen suuntaan.
Huilatessa pistän paikoilleen laiturista joskus irti revenneet uimaportaat ja pitääpä se yhtenä iltana käydä vähän uistelemassakin.
Pilarien kuivettua ja rakennuksen ollessa jo niiden päällä käydään sitten huussin sisäpuolen kimppuun. Viime syksynä paneloin sisäkaton ja tilkitsin reiät, jotteivät myyrät enää pääse vajan puolelta huussiin. Nyt homma jatkuu ns. valtaistuimen purkamisella, koska uusi Biolanin erotteleva kompostikäymälä sijoitetaan lattiatason päälle. Tässä oli jo sankkomainen kompostoiva käymälä reiässä, mutta sen kapasiteetti oli turhan pieni.
Vanha istuinosa on nopeasti purettu ja aukko koolattu.
Paikalle ilmaantuu pian työnjohtokin katselemaan tapahtumia!
Seuraavaksi laitetaan Biolanin käymälä paikoilleen ja tarvittavat putket katolle sekä suodinputki ulos säiliöön. Seuraavaan kertaan jää seinien panelointi sekä lattian ja seinien maalaaminen.